/ru/
выбираться
/en/
(iš kur nors) get out; i. iš minios get out of the crowd
склонение/спряжение слова
глаголindicative. | ||||
---|---|---|---|---|
present | past | past frequentative | future | |
1p.sg. | išsigaunu | išsigavau | išsigaudavau | išsigausiu |
2p.sg. | išsigauni | išsigavai | išsigaudavai | išsigausi |
3p.sg. | išsigauna | išsigavo | išsigaudavo | išsigaus |
1p.pl. | išsigauname, išsigaunam | išsigavom, išsigavome | išsigaudavome | išsigausime |
2p.pl. | išsigaunate | išsigavote, išsigavot | išsigaudavote | išsigausite |
3p.pl. | išsigauna | išsigavo | išsigaudavo | išsigaus |
subjunctive. | ||
---|---|---|
sg. | pl. | |
1p. | išsigaučiau | išsigautume, išsigautumėme |
2p. | išsigautum, išsigautumei | išsigautumėte |
3p. | išsigautų | išsigautų |
imperative. | ||
---|---|---|
sg. | pl. | |
1p. | išsigaukim, išsigaukime | |
2p. | išsigauki, išsigauk | išsigaukite, išsigaukit |
3p. | teišsigauna, teišsigaunie | teišsigaunie, teišsigauna |