/ru/
одурманивать, одурять; ошалевать; обалдевать
/en/
žr. apkvaišinti
склонение/спряжение слова
глаголindicative. | ||||
---|---|---|---|---|
present | past | past frequentative | future | |
1p.sg. | apkvaitinu | apkvaitinau | apkvaitindavau | apkvaitinsiu |
2p.sg. | apkvaitini | apkvaitinai | apkvaitindavai | apkvaitinsi |
3p.sg. | apkvaitina | apkvaitino | apkvaitindavo | apkvaitins |
1p.pl. | apkvaitiname, apkvaitinam | apkvaitinome, apkvaitinom | apkvaitindavome, apkvaitindavom | apkvaitinsim, apkvaitinsime |
2p.pl. | apkvaitinat, apkvaitinate | apkvaitinot, apkvaitinote | apkvaitindavot, apkvaitindavote | apkvaitinsite, apkvaitinsit |
3p.pl. | apkvaitina | apkvaitino | apkvaitindavo | apkvaitins |
subjunctive. | ||
---|---|---|
sg. | pl. | |
1p. | apkvaitinčiau | apkvaitintumėm, apkvaitintume, apkvaitintumėme |
2p. | apkvaitintum, apkvaitintumei | apkvaitintumėte, apkvaitintumėt |
3p. | apkvaitintų | apkvaitintų |
imperative. | ||
---|---|---|
sg. | pl. | |
1p. | apkvaitinkime, apkvaitinkim | |
2p. | apkvaitinki, apkvaitink | apkvaitinkite, apkvaitinkit |
3p. | teapkvaitina, teapkvaitinie | teapkvaitinie, teapkvaitina |